Autotallin kunnostusta

Taloni- tai talomme, korjaan, vielä vuodenkin jälkeen välillä tottumista tähän me-elämään – yksi erinomaisimpia puolia on tilava autotalli ja lämmin varasto. Autotalli on talvella yksinkertaisesti siunaus, vaikka kahden auton taloudessa toinen joutuukin seisomaan ulkona.

Autotallipäädyssä on myös tilava, noin 8,5 neliömetrin varastotila. Tähän asti se on ollut lähinnä romukeräämö: kannoin sinne muuton aikaan vuosi sitten kaiken, mille en keksinyt paikkaa sisällä tai mitä ei heti tarvittu. Sinne ovat kasaantuneet niin talvirenkaat kuin muurikan tarvikkeetkin. Tämän kesäloman projekti onkin ollut autotallin ja varaston siivous, kunnostaminen ja järkeistäminen. Sopimuksemme mukaan puoliso toimii tässä ”johtajana” eli suunnittelee ja tekee ehdotukset, toteutus on yhteinen. Minulla on toki keskustelu- ja neuvotteluoikeus, mutta on hyvä, että vastuu organisoinnista on yhdellä henkilöllä, säästytään paljolta säätämiseltä. Näin meillä on toimittu muissakin projekteissa.

Tällä viikolla tyhjensimme ensin autotallin ja pesimme sen painepesurilla. Se kuivui lämpimänä päivänä melko nopeasti, sillä siihen saa kivasti varaston kautta läpivedon. Rautakaupasta haimme valkoista maalia seiniä ja kattoa varten (sävy oli ihan hitusen lämpimämmäksi sävytetty kuin valmis valkoinen maali olisi ollut) ja harmaata autotallin ja varaston lattialle.

Rautakaupan myyjä antoi meille Tikkurilan Luja-maalia seiniin ja kattoon, mutta lattiaan hän suositteli toisenlaista, kovaa kulutusta kestävää pinnoitetta. Ostamamme pöntöt olivat siis kaksikomponettista vesiohenteista epoksipinnoitetta (huh, opinpa sanahirviön). Sitä ei saanut kuin vaaleanharmaan sävyissä, johon sitten tyydyimme, vaikka olimme suunnitelleet lattiasta aivan tummanharmaata.

Eilen minä lähdin hoitamaan asioita kylille, ja miehen oli puhe aloittaa maalaus sillä aikaa. Kun parin tunnin kuluttua tulin kotiin, katon ja seinien maalausurakka oli viimeistelyä vaille valmis. Homma sujui varrellisen telan avulla paljon nopeammin kuin osasimme odottaa.

maalipurkit 2
Kaksikomponenttinen epoksipinnoite.

Tänä aamuna sitten sekoitimme kaksikomponenttipinnoitteen ja maalasimme lattian. Pinnoitteen käyttö oli molemmille uutta, ja totesimme alun jälkeen, että ihan hyvä on lukea käyttöohjeet kunnolla ennen kuin ryhtyy… Mutta lopputulos oli tosi hyvä, kun saimme homman sujumaan! Kahdesta pöntöstä siis sekoitettiin maali. Mittasuhde oli 1:1, ja oleellista oli se huolellinen sekoittaminen sekä ennen sekoitusta että sen jälkeen. Pinnoitteesta nousi aikamoinen höyry, joten hengityssuojain ei olisi ollut yhtään liioittelua.

autotallin maalaus
Lattian pinnoitetta levittämässä.

Lattian pinnoite kuivuu hitaammin kuin maali kuivuisi, mutta sen pitäisi kestää esimerkiksi talvirenkaiden nastojen aiheuttamaa kulutusta maalipintaa paremmin. Olemme lopputulokseen toistaiseksi ainakin kovasti tyytyväisiä! Varaston puoli maalataan lähiviikkoina myös, kunhan nyt ehdimme.

Maalaamisen jälkeen tarkoitus on hankkia autotalliin hyvät, siistit hyllyt, jonne varastoitava tavara mahtuu hyvin ja asiat löytyvät paikoiltaan – tavoittelemisen arvoinen tilanne! Voin ehkä palata hyllyjen osalta asiaan myöhemmin.

Mainokset

Kuvaton kuvaus

Uusi blogini on hetimmiten törmännyt ongelmaan: en saa puhelimestani ulos kuvia. Olen miettinyt monta postauksen aihetta, mutta niihin on aina yleensä kuvitusta. Olen kesällä hankkinut uuden puhelimen, ja toistaiseksi tuntemattomasta syystä en saa sen arkistosta siirrettyä kuvia koneelle. Työstän ongelmaa kyllä heti kun paremmin ehdin, mutta siihen asti joudutte tyytymään puutarha- ja kotiblogiin ilman kuvia (hohhoijaa).

Pitkän hiljaisuuden rikkomiseen nimittäin sopii hyvin talon ja tontin kuvailu. Taloni julkisivusta en nimittäin laittaisi kuvaa muutenkaan tänne, ja tontin kuvia ehditte saada myöhemminkin. Sanallinen kuvaus on ehkä ihan hyvä näin alkuun.

Minun pieni nurkkani maailmassa sijaitsee siis maalaistaajamassa Keski-Suomessa. Talo on yksikerroksinen puutalo, todennäköisesti jokin valmis pakettiratkaisu, sillä pohjapiirros on hyvin perusmallia. Talo on rakennettu vuonna 1991. Ulkomaalaus on vaalea, jotain melko lämmintä valkean sävyä ruskein nurkkalaudoin. Asuin neliöitä on 92, jotka jakaantuvat keittiön, olohuoneen, makuuhuoneen, työhuoneen, kodinhoitohuoneen sekä saunan ja pesutilojen kesken. Talo lämpiää sähköllä, mutta talvella toivottavasti pääosin jykevän, olohuonetta hallitsevan takka-leivinuunin avulla.

Talon takana on iso, uusi terassi. Puuliiteri on väritetty päärakennuksen mukaan. Tontti on reilut 1600 neliömetriä, ja se on jokseenkin kokonaan nurmikkoa; vain etupihalla on parkkipaikan tienoissa päällystettä. Pääovi on länteen, takapiha ja terassi siis itään.

Pihassa on jonkin verran puita ja pensaita. Korkeita koivuja on muutamia, ja takana myös korkeita pajuja sekä matalampia hopeapajun taimia. Tontin eteläreunaa reunustaa nuorten koivujen rivistö, jossa on joku vaahterakin joukossa. Lisäksi pihassa on kaksi syreeniä, yksi omenapuu ja neljä herukkapensasta. Juhannusruusu kasvaa lähellä terassia, ja lisäksi pihalla on kolme punakukkaista pensasta, joiden nimi katosi juuri mielestäni (huomaatteko, amatööri mikä amatööri).

Monien puiden vuoksi takapiha on melko varjoisa. Ainoa kukkapenkki (kolme ketohanhikkipensasta) onkin etupihalla, ja eteläikkunan alla kasvaa jokin toistaiseksi tunnistamaton perenna. Etupihalla kasvaa lisäksi kolme terijoensalavaa, jotka ovat ainoa saman tien hävityslistalle tuomitsemani istutus. Muuten maltan mieleni ja odotan, mutta niistä haluan eroon jo tänä syksynä – saatte kuvamateriaalia myöhemmin.

Pääosin tulen varmasti ottamaan blogikuvat puhelimellani, mutta on minulla hyllyssä myös puolijärkkäri, jonka käyttötaitoja olisi kiva palautella mieleen joku kerta. Mutta lupaan siis kuvallisiakin postauksia lähiviikkoina.