Kuvaton kuvaus

Uusi blogini on hetimmiten törmännyt ongelmaan: en saa puhelimestani ulos kuvia. Olen miettinyt monta postauksen aihetta, mutta niihin on aina yleensä kuvitusta. Olen kesällä hankkinut uuden puhelimen, ja toistaiseksi tuntemattomasta syystä en saa sen arkistosta siirrettyä kuvia koneelle. Työstän ongelmaa kyllä heti kun paremmin ehdin, mutta siihen asti joudutte tyytymään puutarha- ja kotiblogiin ilman kuvia (hohhoijaa).

Pitkän hiljaisuuden rikkomiseen nimittäin sopii hyvin talon ja tontin kuvailu. Taloni julkisivusta en nimittäin laittaisi kuvaa muutenkaan tänne, ja tontin kuvia ehditte saada myöhemminkin. Sanallinen kuvaus on ehkä ihan hyvä näin alkuun.

Minun pieni nurkkani maailmassa sijaitsee siis maalaistaajamassa Keski-Suomessa. Talo on yksikerroksinen puutalo, todennäköisesti jokin valmis pakettiratkaisu, sillä pohjapiirros on hyvin perusmallia. Talo on rakennettu vuonna 1991. Ulkomaalaus on vaalea, jotain melko lämmintä valkean sävyä ruskein nurkkalaudoin. Asuin neliöitä on 92, jotka jakaantuvat keittiön, olohuoneen, makuuhuoneen, työhuoneen, kodinhoitohuoneen sekä saunan ja pesutilojen kesken. Talo lämpiää sähköllä, mutta talvella toivottavasti pääosin jykevän, olohuonetta hallitsevan takka-leivinuunin avulla.

Talon takana on iso, uusi terassi. Puuliiteri on väritetty päärakennuksen mukaan. Tontti on reilut 1600 neliömetriä, ja se on jokseenkin kokonaan nurmikkoa; vain etupihalla on parkkipaikan tienoissa päällystettä. Pääovi on länteen, takapiha ja terassi siis itään.

Pihassa on jonkin verran puita ja pensaita. Korkeita koivuja on muutamia, ja takana myös korkeita pajuja sekä matalampia hopeapajun taimia. Tontin eteläreunaa reunustaa nuorten koivujen rivistö, jossa on joku vaahterakin joukossa. Lisäksi pihassa on kaksi syreeniä, yksi omenapuu ja neljä herukkapensasta. Juhannusruusu kasvaa lähellä terassia, ja lisäksi pihalla on kolme punakukkaista pensasta, joiden nimi katosi juuri mielestäni (huomaatteko, amatööri mikä amatööri).

Monien puiden vuoksi takapiha on melko varjoisa. Ainoa kukkapenkki (kolme ketohanhikkipensasta) onkin etupihalla, ja eteläikkunan alla kasvaa jokin toistaiseksi tunnistamaton perenna. Etupihalla kasvaa lisäksi kolme terijoensalavaa, jotka ovat ainoa saman tien hävityslistalle tuomitsemani istutus. Muuten maltan mieleni ja odotan, mutta niistä haluan eroon jo tänä syksynä – saatte kuvamateriaalia myöhemmin.

Pääosin tulen varmasti ottamaan blogikuvat puhelimellani, mutta on minulla hyllyssä myös puolijärkkäri, jonka käyttötaitoja olisi kiva palautella mieleen joku kerta. Mutta lupaan siis kuvallisiakin postauksia lähiviikkoina.

Mainokset

Ostin talon ja pihan ja muutin maalle

Tervetuloa! Olet juuri lukemassa uuden kotiblogini ensimmäistä kirjoitusta. Olen vuosien ajan jo blogannut kirjoista ja työstä ja sen sellaisesta Illuusioita-blogissani, mutta elämänmuutoksen myötä syntyi vahva tarve toiselle blogille.

Minä muutin maalle. Ostin pienen talon ja asetuin ihan itsekseni asumaan siihen, vaikka lapsuuden jälkeen olen asunut vain kerrostaloissa. Tai no, en ihan itsekseni, sillä mukana muutti Papu-kissani. Olen maalta kotoisin, mutta en mikään puutarhuri tai pihanlaittaja. Haaveita on ollut jo pitkään ja oma piha oli tärkeä osa muuttopäätöstäni. Tietoa tai taitoja pihan laittamisesta ja hoitamisesta ei ole, mutta intoa sitäkin enemmän.

Tällä blogilla on useita tarkoituksia. Ensinnäkin toivon sen kautta tavoittavani toisia aloittelevia tai jo pidemmälle ehtineitä omaan pihaansa ja puutarhaansa kiintyneitä. Toiseksi haluan pitää päiväkirjaa ihan itseäni varten, sillä piha muuttuu jatkuvasti, ja haluan tallentaa sen eri vaiheita – niin virheitä ja epäonnistumisia kuin riemunkin hetkiä. Kolmas syy on ihan kirjoittamisen vimma: ykkösblogissani kirjoitan muista aiheista, mutta jotenkin kotijutut eivät tunnu sopivan sinne, ja kuitenkin juuri näistä haluaisin kirjoittaa, sillä juuri kodista ja pihasta innostun tällä hetkellä kaikkein eniten.

Blogin otsikko on lainattu tv-sarja Gilmoren tytöt -soundtrackilta. My little corner of the world (nimenomaan Yo La Tengon tulkintana) kuvaa sitä, mitä uusi kotini juuri tällä hetkellä minulle merkitsee: se on minun palaseni maailmaa, minun nurkkaukseni ja suojapaikkani, minun kotipesäni ja valtakuntani.

Tervetuloa vierailulle nyt ja jatkossa!